Leonard v. Seigneur
Leonard v. Seigneurin sukutaulu on hyvin säväyttävä. Tämän tiesin heti, kun näin oriin paperit. Olen Leon kasvattajien, Seigneurien, hevosia ihastellut kauan aikaa, ja kun tilaisuus nämä sukujuuret omaavaan hevoseen tuli, olin aivan mielissäni. Pelkkä emälinja olisi riittänyt minulle, mutta kun tähän yhdistettiin vielä ranskalainen trakehnerorii Leonarderé, olin täysin myyty. Näitä linjoja voi vain ihastella!
Leon isä Leonarderé on kotimaassaan Ranskassa tunnettu periyttäjähevonen, joka ei koskaan ole itse menestynyt kouluratsastuskilpailuissa, saatikaan esteratsastuksessa, mutta on siitä huolimatta periyttänyt jälkeläisilleen korrektia rakennetta ja hyvää luonnetta, sekä tämän lisäksi vielä komeita liikkeitä. Näyttelyissä orii on palkittu useaan otteeseen, ja sama on jatkunut myös Leonarderén jälkeläisten kohdalla: 26 jälkeläisestä 18 on kantakirjattu, näistä 14 vähintään II-palkinnolle. Oriin jälkeläiset ovat menestyneet ja kilpailleet myös hyvin sekä esteillä että kouluradoilla - tällaisia periyttämismeriittejä katsoessaan on vaikeaa olla ymmärtämättä, miksi tämä orii on ehdottomasti yksi Ranskalaisen trakehnerjalostuksen kulmakiviä nykypäivänä!
Ei tarvitse yhtään ihmetellä sitä, mistä Leonarderé on saanut periytettyä jälkeläisilleen taitoja esteille ja kouluun, kun isänä on Trevis' Lion King. Tämä kimo trakehnerorii on todellinen monitoimiosaaja, joka paitsi vääntää koulua Intermediate-tasolla, myös hyppää 150cm korkuisia esteitä kilpailuissa asti. Luonteeltaan King on kuitenkin suht vaativa erityisesti karsinassa ollessaan ja lisäksi oriin raviliikkeet ovat melko töpöttävät. Tämä orii on kuitenkin porannut tiensä useiden harrastajien sydämiin valkoisena unelmahevosena. Jalostuksessa Kingiä ei ole erityisen paljon käytetty, koska kahdestakymmenestä sen luona vierailleesta tammasta vain seitsemän on tullut tiineeksi. Orii onkin harvinainen, mutta hieno nimi sukutaulussa.
Kingin vanhemmat ovat ehkä hieman tuntemattomampia hevosia. Holocaus II on Portugalissa kilpaileva rautias trakehnerorii, joka kilpailee kouluratsastuksessa GP-tasolla. Tämä orii on tunnettu komeista liikkeistään, joista erityisesti laukka saa tuomarit, ja toki katsojatkin, haukkomaan henkeään. Holocaust on myös luonteeltaan todella rauhallinen ja ruunamainen, mikä onkin ollut syynä sen suurelle kysynnälle jalostuksessa. Nykyisin oriin voikin löytää useiden hevosten sukutauluista - jopa muutaman FWB-hevosen sukutauluun on oriin nimi eksynyt. Kingin emä Minney's Fairy on puolestaan estehevonen henkeen ja vereen - tamma hyppää mukavalla tyylillä 140cm esteitäkin, mutta kun se se myytiin keväällä 2007 nuorelle junioriratsastajalle, on tamma kisannut lähinnä aluetasolla. Jälkeläisiä Minneyltä löytyy tällä hetkellä 3 kappaletta, joista valtaosa kilpailee esteillä.
Leonarderé on sadan prosentin varmuudella perinyt rauhallisen luonteensa emältään, Lereia's Moniquelta. Tämä tamma on todellinen ihmisen mieli, joka onkin kotitallillaan saanut nallekarhun maineen, jolle voi tehdä lähes mitä vain ilman mitään pelkoa Moniquen hermostumisesta. Kilparadoille tamma ei ole koskaan päässyt seuratason pikkukilpailuja lukuun ottamatta, koska omistajalla ei ole ollut aikaa kilpailemiseen. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä neitokainen on ollut jalostuksessa todella näppärä tamma, joka on todella periyttänyt luonnettaan ja myös rakennettaan jälkeläisilleen. Nykyisin tamma viettää ansaittuja eläkepäiviään Puolassa.
Rauhallisen tamman takaa löytyy Mister Monaque, joka kuoli 11-vuotiaana uusiutuviin kaviokuumeisiin, joiden vuoksi orii päätettiin päästää tuskistaan. Maailmaan Misteristä jäi vain 6 varsaa, mikä on harmi, sillä herra osoitti todella hienoja koulutaitoja ja potentiaalia. Moniquen emä Inquiétant on niin ikään edesmennyt hevonen, joka kilpaili aktiivisesti kouluradoilla lähinnä Vaativa A -tasolla. Menestys kilpailuissa ei ollut hurjan mainittavaa, mutta sen sijaan jalostuksessa tamman arvo on korvaamaton - se oli 90-luvulla Saksan suosituimpia jalostustammoja, eikä syyttä; jälkeläisistä kaikki ovat menestyneet kouluradoilla ja ovat luoneeltaan todella näppäriä. Mainittakoon, että koulumenestyjä, trakehnertamma Semiétant, joka on menestynyt mahtavasti GP-tason kouluradoilla ollen myös osana Saksan olympiajoukkuetta Kreikassa vuonna 2004, on Inquiétantin varsa.
Sitten omaan suosikkiosiooni, nimittäin tamman emään, Seigneur's Gabrielleen. Tämä tamma on Leon kasvattajien, Seigneur-siskosten kasvatti, ja oikein näppärästi menestynyt sellainen. Ihastuin neitiin heti, kun näin sen Yhdysvaltain reissullani, ja kun pääsin juttelemaan vielä tamman omistajien, eli kasvattajien, kanssa, olin myyty. Todella kiltti, rauhallinen, komealiikkeinen tamma, joka vääntää GP-ratoja kisakentillä Paul Mesterin ratsastettavana, ja jolla on mahtava emälinja - mitä muuta olisin voinut haluta? Totta puhuakseni yritin ostaa tamman itselleni Britanniaan, mutta omistajat eivät tammasta millään suostuneet luopumaan, eikä ihme; en minäkään olisi näin hienosta hevosesta luopunut, en edes pahimmassa hädässä!
Gabriellen isä, Waterslide, oli itselleni hieman yllätys sukutaulussa, koska tämä orii on Yhdysvalloissa massanimi hevosten sukutauluissa, enkä olisi osannut kuvitella, että Seigneurit olisivat itse halunneet jalostukseen valita massanimen. Toisaalta Waterslide on kuitenkin ansaitusti massanimi - tämä musta, 172cm korkea orii liitää kouluradalla mitä ikinä pyydetäänkin, oli tehtävänä sitten piaffi tai passage, tai ratana GP. Lisäksi huomasin oriin papereita katsoessani, että se on myös jalostuksessa vaikuttanut aika mukavasti periyttäen jälkeläisilleen komeita liikkeitä ja tummaa väritystä. Mitä enemmän Watersliden papereita selailin, sitä enemmän aloin myöntyä ajatukselle Yhdysvaltain massanimestä - onhan orii enemmän kuin hieno, juuri sellainen, mitä itsekin jalostuksessa haluaisin käyttää.
Waterslidin koulutaituruus on peräisin vanhemmilta. Vaikka oriin isä, Roi Valdmor olikin estehevonen, periytti se kuitenkin askeleeseen liitävyyttä ja lennokkuutta, sekä lisäksi eteenpäinpyrkivyyttä. "Roi" hyppäsi aikanaan ratana 160cm esteitä moitteettomasti, mutta kuoli 17-vuotiaana äkillisesti ähkyyn. Jälkeläisiä tälle ruunikolle herralle ehti kertyä 17, joista valtaosa valtaa maailmaa nykyisin estekentiltä käsin. Watersliden emä, P.S. Love You on makuuni todella mukava tapaus. Tämä tamma oli harrastekäytössä 10-vuotiaaksi asti, jolloin tamman koulutustaso oli Helppo B. Tamma myytiin kuitenkin Laurelie Iporelle, joka huomasi tamman potentiaalin ja koulutti tammaa eteenpäin; 15-vuotiaana tamma nähtiin muutaman kerran jopa Prix st Georgessa! "Pissy" oli rauhallinen tamma, joka kuoli 25-vuotiaana vanhuuteen. Jälkeensä tamma jätti 3 jälkeläistä, jotka ovat jatkaneet emänsä uraa kouluttautuen Intermediate-tasolle.
Palatkaamme sitten jälleen mahtavaan emälinjaan, josta seuraavaksi esittelyssä Gabriellen emä, Seigneur's Loveleía. Tämä tamma on niin ikään Seigneurin siskosten kasvatti, itse asiassa kolmas sellainen. Katie kertoo heidän toivoneen rauhallista ja hyvärakenteista kasvattitammaa, jollaisen he saivatkin, joskin "Leia" onkin hieman raskasrakenteisempi trakehner. Tämä tamma on koulutettu Intermediate-tasolle, ja sitä on myös käytetty menestyksekkäästi jalostuksessa, sillä tamma on periyttänyt komeaa luonnettaan jokaiselle kasvatilleen! Itse tamma on kilpaillut aktiivisen epäaktiivisesti Yhdysvalloissa keräten myös sijoituksia tililleen. Ongelmaksi tamman kanssa meinaa välillä tulla se, ettei tamma millään tahtoisi mennä kuljetuskoppiin, ja sen vuoksi erityisesti alkuaikoina jäivät useat kisareissut väliin. Oli miten oli, minä pidän tästä hevosesta!
Loveleían isä, Prémier GER, oli näppärä saksalainen trakehner, joka kuoli kuitenkin aivan liian aikaisin jo 7-vuotiaana ilmeisesti aivoverenvuotoon. Oriita pidettiin syntyessään tulevaisuuden huippulupauksena, mutta työ jäi täysin kesken. Orii ehti startata muutaman kerran Int-radoilla ja saada kaksi jälkeläistä, mutta useammalle olisi ollut tarvetta. Rakastettavan emälinjauksen lopusta löytyy ehkä koko sukutaulun suosikkinimeni, Elfquirimidia; Seigneurin tyttöjen kantatamma, joka on kilpaillut Intermediate-tasolla menestyksekkäästi, mutta joka on toiminut myös jalostuksessa suunnannäyttäjänä. Tämä tamma on luonteeltaan omistajien kuvailemin sanoin "unelmien ystävä", jota rauhallisempaa ja kauniimpaa trakehnertammaa saa hakemalla hakea. Tänä päivänä 22-vuotias "Q" viettää jo ansaittuja eläkepäiviään Seigneurien tilalla keräten ainakin minun ihailevat katseeni puoleensa.
ULKOASUN © EVELIINA 2008 KUVAN © VIBAJA KOPIOIMINEN KIELLETTY VIRTUAALIHEVONEN