Onnen suomenhevoset - pihapiiri
Tallin pihapiiri on hyvin suomimainen; toisaalta oikein kaunis kuusimetsineen, mutta toisaalta sadekeleillä hyvin mutainen. Pihapiiristämme löytyy punainen, puinen tallirakennus, punainen maneesi (valmistunut 25.11.2003), valkoisin lankuin aidattu ratsastuskenttä, tilan päärakennus, useita tarhoja, harjauspuomi sekä parkkipaikkoja. Kaunista, suomalaista maisemaa koristavat useat tarhailevat suomenhevoset - kaunista.
Itse talli on ulkoapäin punainen väriltään, ja rakennuksen vierestä löytyy niin ikään punainen purula/lantala, jonne vie pieni polku tallin takaovesta. Tallin ympäristöstä löytyy myös puinen harjauspuomi, joka löytyy pihan keskeltä kauniiden kukkaistutusten (tai silloin kauniiden, kun tallin omistajan äiti on niitä käynyt huoltamassa, muutoin saattavat omistajan kukkatietämättömyyden vuoksi rehottaa valtoimenaan, eivätkä välttämättä ole niin kauniita) viereltä. Harjauspuomin ympärillä on erityisesti kesäisin paljon vilskettä ja vilinää tallityttöjen harjaillessa hevosiaan, jotka useimmiten torkkuvat puolinukuksissa tai yrittävät nyhtää niitä viimeisiä ruohonkorsia maasta. Harjauspuomi on talliväen kesän vakituinen kohtaamispaikka.
Tarhoja meillä on tarjota 15 kappaletta. Jokainen näistä on erikokoinen ja ne on aidattu valkoisilla pyöröpuilla, joihin on osaan vedetty vielä sähkölanka estämään vauhdikkaampien hevosten pakoretkiä. Tarhojen pohjat ovat märällä kelillä paikoin hyvinkin mutaisia, jonka vuoksi hevosen jalkoja syksyisin ja keväisin pestäänkin ahkerasti rivistä välttyäksemme. Tarhojen porteilta löydät hevosten omat riimut & riimunnarut, mikäli ne ovat tarhailemassa, eikä näinollen riimunnaruja tarvitse lähteä metsästämään tallista. Tarhoissa hevoset ovat ilman päitsiä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Maneesimme on omaan makuuni melkeinpä luksusta. Tämä 25.11.2003 valmistunut, nyt jo hieman vanhanaikainen ja pimeähkö, maneesimme on palvellut ratsukoitamme hyvässä ja pahassa. Kaikki toimii, mutta muutaman vuoden ahkera kulutus näkyy kuitenkin seinissä muutamina lommoina, peilien haalistumisena ja seinien täyttymisellä hiekasta. Pyrimme kerran kesässä putsaamaan talliporukalla seinät uudelleen edustuskuntoon ja peilitkin pitäisi varmaan muutaman vuoden sisään uusia, kun meinaavat olla haaleita. Koska tallillamme järjestetään talvisinkin paljon erilaista tapahtumaa, löytyy maneesista pieni katsomo, josta yleisö voi katsella esimerkiksi tasokasta kouluratsastusta. Estekalustomme ja kouluaidat löytyvät maneesin ja kentän välillä olevasta pienestä kopperosta, joka suojaa näitä hyvin kosteudelta. Maneesin molempien pitkien sivujen päissä (lyhyen sivun reunoilla) on peilit, sekä lisäksi yksi peili löytyy näiden välistä, keskeltä L-päädyn lyhyen sivun seinää. Maneesin seinästä löydät myös ilmoitustaulun, sekä tietenkin erilaisia lehtiartikkeleita tallin tapahtumiin liittyen, joita olemme leikelleet siististi näkyviin. Palosammuttimen löydät oven vierestä. Ja niin, maneesin pohja on tosiaan hieman karkeampaa hiekkaa.
Ratsastuskenttämme on suurempi ratsastuskäyttöön soveltuvalta osaltaan kuin maneesi. Tämä karkeahiekkapohjainen, valkoisin lankuin aidattu kenttämme löytyy aivan maneesin vierestä, ja näitä erottaakin pääasiassa vain este- ja kouluaitakopperomme. Hyvillä ja lämpimillä keleillä kenttä on ahkerassa käytössä ja siinä järjestetään myös paljon erilaisia tapahtumia. Kesäisin kuivilla keleillä kenttää pitää useimmiten kastella ahkerasti, jottei kentällä ratsastava kuolisi hiekkamyrkytykseen, mutta muuten kenttä on oikein hyvä, salaojitettu peruskenttä. Juuri sellainen, mitä me tarvitsemme.
Tallipihastamme lähtee useita reittejä tallia ympäröivään havumetsään, ja lisäksi noin sadan metrin päästä pihapiiristä löytyy pieni järvi, jossa hevosia uitetaan kesäisin usein rankempien treenien jälkeen - miksei huvikseenkin. Maastot ovat ehdoton vahvuutemme, sillä reittejä löytyy kymmenittäin eri pituisina, erilaisina variaatioina ja erilaisin vaativuusastein. Löytyy tunturia, johon kiivetä, mutta toisaalta myös tasaista hiittisuoraa, jossa laukkailla unohtamatta tietenkään kukkaisia peltoja. Myös maastoesterata löytyy naapurin pikkutallin kanssa yhteistyönä tehtynä, mutta vanhuuttaan esteet pitäisi jo pikkuhiljaa uusia, ennen kuin ne lahoavat käsiin. Myös laitumet löytyvät maastoreittien varrelta - laitumille on tallin pihasta matkaa laitumesta riippuen 50-100 metriä, ja niitä löytyy neljä kappaletta.
Tallin päärakennuksessa asuu tallin omistaja Eveliina miehensä kanssa. Lisäksi päärakennuksessa asustavat myös heidän useat kissansa, joita on sattunut taloon eksymään Eveliinan norjalainen metsäkissa -pakkomielteen vuoksi (kissala Tuikkutuvan metsäkissat toimii talossa). Kissat ulkoilevat päivittäin niille varatussa aitauksessa pihassa. Päärakennus on väriltään, yllätys yllätys, punainen, ja siitä löytyy kaksi kerrosta. Talo on kieltämättä ehkä hieman liian suuri kahden hengen asuttavaksi, mutta koska omistaja osaa sekoittaa paikat totaalisesti, tuntuu tila joskus loppuvan kaikesta huolimatta kesken. Talo olisi tarkoitus maalata uudestaan joku kesä, koska pinta alkaa paikoin jo irrota puupinnastaan.
Kuvia tallista on tulossa heti, kun omistaja saa siivottua paikkoja hieman kuvauskuntoon. Toivottavasti viihdyt tallimme suomalaisissa olosuhteissa metsän keskellä! Muista rapsutella myös tallikissojamme.
