Onnen suomenhevoset - tallin virtuaalihistoria
Onnen suomenhevosten taru alkoi keväällä 2002, jolloin Eveliina osti itselleen vanhan Väinölän tilan ja perusti paikalle Ratsastuskoulu Onnenpollen, joka tunnettiin vain hyvin harvojen ihmisten mielessä. Tämä geocitiesin PageBuilderilla tehty, joka sivulla oma taustansa -tyyppinen talli sisälsi paljon mm. Vaativaa C:a kilpailevia shetlanninponeja suomenhevosten rinnalla, mutta tärkeintä oli tunnelma - suomenhevosia ja shetlanninponeja ratsastuskoulutoiminnan höysteenä, eikä kasvatustoimintaa lainkaan.
Ensimmäisen muutoksensa Onnenpolle koki syksyllä 2002, jolloin talli muutti HepoKullan Oonan avustuksella Geocitiesin Filemanageriin ja sivuille saatiin pinkki ulkoasu, jonka Oona meille teki. Hoitajatoiminta kukoisti, ratsastustuntutoiminta päättyi ja tilalle tulivat norjanvuonohevoset, arabit, andalusianhevoset, shetlanninponit sekä suomenhevoset, joita kasvatettiin ahkerasti. Tuon ajan kasvatteja on hyvin vähän enää hengissä, mutta aikanaan KRJ-kilpailuissa mainittavaa menestystä saavutti norjanvuonohevoskasvattimme Onnen Xerox. Pääpaino tallilla oli hoitajatoiminnassa.
Omistajan opiskellessa ahkerasti ulkoasujen tekemistä, nähtiin tallin sivuilla jos jonkinmoista ulkoasua, joista valtaosa säilyi sivuilla korkeintaan kuukauden ajan kyllästymisen vuoksi. Pikkuhiljaa Onnenpollen väreiksi vakiintuivat ulkoasujen suhteen yleisönkin mielestä haalea beige sekä pastellinen pinkki. Moni varmasti muistaakin vanhan ulkoasumme, jossa näitä värejä viimeisen kerran käytettiin XeXin meille tekemän taustan päällä (katso). Pikkuhiljaa hevosia putoili tallista pois ja loppujen lopuksi tallista löytyi vain suomenhevosia ja new foresteja, joita kasvatettiin nimillä Onnen (new forestit liitteellä OP).
Tallin hevoskalusto on aina ollut hyvin vaihtelevaa, mutta vuoden 2006 alussa tallista löytyi suht vakiintunut, silloisiin kasvatusperiaatteisiin soveltuvia hevosia - sekä lyhyt, että pitkäsukuisia hevosia yleispainoituksella, estepainoituksella ja koulupainoituksella, olipa muutama evm-sukuinen valjakkohevonenkin. New forestien suhteen suku oli myöskin lyhyttä, mutta historian aikana nämä eivät kovin ihmeellisesti päässeet jalostustoiminnassa loistamaan, mutta mainittakoon nf-kasvateistamme ehdottomasti eniten jalostukseen vaikuttanut, virtuaalitalli Silfranissa asunut nf-orii Killerway OP. Tallin omista hevosista hevosten sukutauluista löytyy ehkä eniten evm-sukuinen oriimme Mauno (Ch) sekä estehevosena menestynyt evm-sukuinen tamma Rähinä (Ch). Hoitajatoiminta kukoisti, ja tämän lisäksi kasvatustoiminta oli tullut kuvioihin mukaan aktiivisena. Myös kilpailutoimintaa järjestettiin mukavissa määrin.
Kaikki eivät välttämättä tiedä, mutta Onnenpollella oli aikanaan myös oma ratsastusseuransa, Onnenpollen Ratsastajat, OPR. Seura niitti mukavaa menestystä ahkerien jäsentensä ansiosta ja olis rankinglistoillakin välillä oikeinkin mukavilla sijoilla, mutta kiireideni vuoksi seura joutui kuitenkin lopettamaan toimintansa - osittain ehkä myös siksi, koska en päässyt enää OPR:n palvelimelle. Seura oli aikanaan tallin omistajan suurin ylpeys ja siksi harmittikin huomattavasti jättää seura vaipumaan unholaan. Seuran ulkoasut jatkoivat sen aikaista ihkutus-linjaa oikein mallikkaasti - vaaleanpunaista yhdistettynä beigeen ja kuvina Alhippan meille koristekuviksi luovuttamia suomenhevoskuvia (selaa vanhoja sivuja).
Kesän 2006 jälkeen sekä OPR että Onnenpolle tulivat tiensä päähän. Omistajan innostus tallin pitämiseen oli täysi nolla, kuten myös seuran suhteen, ja siksi hänen oli tehtävä rankka päätös, jota ei helposti voinut tehdä - olihan talli hänen ensimmäinen virtuaalitallinsa. Onnenpolle jäi kuitenkin historiaan perin yksinkertaisen lopetustekstin kera ja hevoset palasivat kasvattajilleen. Ikävän tapahtuman seurauksena omistaja ei omistanut yhtäkään suomenhevosta kahteen vuoteen, vaan kilpaili sen sijaan puoliverisillä uuden tallinsa Romuluksen nimen alla ja kasvatti FWB-hevosia hyvinkin kunnianhimoisesti.
Syksyllä 2007 vaapu esitteli hevostalli.netin virtuaalitallit-puolella kuitenkin kasvattejaan, joista yksi pisti silmääni erityisesti - Haavelaakson Legenda. Vanhan, suomenhevosmaisen veren virratessa omistajan suonissa hän heitti hevosesta tarjouksen, ja sen jälkeen tälle ei ole tullut loppua. Suomenhevosia saapui yksityiseksi tiheään tahtiin, ja piakkoin hän tajusi olevansa jälleen loukussa. Keväällä 2008 julkaistiin Onnen suomenhevoset - uudistunut Onnenpolle, joka jatkoi toimintaa pitkä- ja wanhalinjaisten koulusuomenhevosten kasvattajana.
Cecilié Studin omistaja Viivi L sai kuitenkin vielä pyöriteltyä omistajaa loppuvuonna 2008 lyhytsukuisten suomenhevosten puolelle, ja tammikuussa 2008 talliin astelivatkin ensimmäiset kahden ja kolmen polven suomenhevoset. Kasvatusperiaatteet olivat jälleen muuttuneet hieman; nyt kasvatuksen kohteena olisivat paitsi pitkän ja wanhan linjan, mutta myös lyhyt sukuiset koulupainoitteiset suomenhevoset.
Ja tästä olisi tallin historian tarkoitus lähteä eteenpäin ja jatkaa ties kuinka kauan. Sen omistaja on Onnenpollen historian aikana oppinut, että suomenhevosille hän on pikkusormensa jo menettänyt, ja, kuten tutun laulun kautta tiedätte, ne ovat vieneet hänen kätensä mennessään. Suokeista ei vain voi enää luopua.
